Tervetuloa Lehtiniemen kalastuskunnan etusivulle!

 

Pasi Revonmäen tyylikkäät ilmakuvat kalastuskunnan kalavesistä:

Tässä lähes kaikki vesialueet, katso VIDEO

Lämmin +23° elokuun lopun päivä 20.8.2020 VIDEO

Kalastuskunnan laavu Haapanankannassa, katso VIDEO

Pilkkivesiäkin piisaa, katso VIDEO

---------------------------------------------------------------------------

 

Kalastuskunta toivoo saalistietoja

 

Suolijärven säännöstelyyn liittyvät velvoiteistutukset jatkuvat nykyisellään vielä ensi kesän, vuoden 2021 loppuun saakka. Uuden istutussuunnitelman valmistelu alkaa alkuvuodesta ja sen valmisteluun kaivataan saalistietoja. Lue tarkemmin Tiedotteista.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

kuivassalmi.JPG

 Veneluiska rakennetaan tälle tontille. Kalastuskunta raivaa puuston keväällä ennen töiden aloittamista.

Kuivassalmeen suunnitellaan veneluiskaa

 

Lehtiniemen kalastuskunta ja Lapin ELY-keskus ovat sopineet Kuivassalmessa valtiolle kuuluvan kiinteistön hyödyntämisestä veneiden laskupaikkana. Sopimuksen mukaan kalastuskunta saa rakennuttaa tontille veneluiskan ja raivata parkkipaikan muutamalle autolle ja trailerille. Alueen koko on noin 2000 neliömetriä ja se sijaitsee Rutalahden puolella.

Kalastuskunta neuvottelee talven aikana vielä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa Morottajantieltä kiinteistölle tulevan liittymän leventämisestä.

Kalastuskunnan yhteistyökumppanina hankkeessa on Suolijärven säännöstelystä vastaava PVO Vesivoima Oy, joka rahoittaa tarvittavat konetyöt, veneluiskan ja parkkipaikan rakentamisen sekä mahdollisen liittymän leventämisen.

Lehtiniemen kalastuskunta vastaa alueen hoidosta ja ylläpidosta. Osakaskunnan vastuulla on myös alueen puuston harventaminen ja liikenteen näkemäalueiden turvaaminen.

Veneluiskan ja parkkipaikan rakentaminen tapahtuu ensi keväänä kun vesi on matalalla.

Paikalla on aikoinaan sijainnut lossitupa ja useita muita rakennuksia. Lossinvartijan asuntona ollut komea hirsinen päärakennus purettiin ja siirrettiin muualle pian sen jälkeen, kun nykyinen silta valmistui vuonna 1958. Iso varastorakennus ja sauna huutokaupattiin ja purettiin 1970-luvulla.

Ennen siltaa paikalla oli ns kapulalossi jota käytettiin käsivoimin. Kapulalossi sijaitsi aivan uuden sillan vieressä sen Ahmaselän puoleisella sivulla. Perimätieto kertoo, että matalan veden aikana lossi tarttui pohjastaan kiinni hiekkaan Varrassaaren päässä, jos kyydissä oli vaikkapa raskaampi kuorma-auto. Lossimies joutui silloin kahlaamaan veteen ja lapioimaan lossin irti hiekasta.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

istutus2020.jpg

Kalankasvattaja Olavi Männikkö (vas) esittelee pohjasiikoja Koivuselän rannassa. Tuotantojohtaja Mika Pylväs Voimalohi Oy:stä vastaa istutuksista.

 

Uusi siikasukupolvi ui Ylä-Suolijärvessä

 

Syksyn siikaistutukset on tehty. Suolijärven säännöstelykorvauksina tulevat velvoitekalat olivat pohjasiikoja ja kasvatuslammikoiden vuokrina tulevat kalat planktonsiikoja.

Velvoitekalat istutettiin Koivuselälle, Ahmaselälle, Liittoselälle ja Autioselälle. Vuokrakalat menivät Särkilampeen, Papinlampeen, Alajärveen ja Rutajärveen.

Yksikesäiset pohjasiiat olivat tänä vuonna yli 11 senttisiä ja 10 grammaisia. Planktonsiiat puolestaan pienempiä 6-7 grammaisia.

Pohjasiikoja istutettiin yli 28 000 kappaletta ja planktonsiikoja 2000 kappaletta.

 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

hauki4.jpg

”On epäkohteliasta kysellä toisten painoa, mutta pituuteni voin kertoa, se on 102 senttiä”.

 

Muista - kalakisa on käynnissä


Lehtiniemen kalastuskunnan perinteinen kalakisa on menossa. Kisa jatkuu vuoden 2021 vuosikokoukseen saakka.

Kilpailussa on kolme sarjaa: lohi, siika ja hauki. Lisäksi neljäs palkinto jaetaan kaikkien osallistujien kesken.

Paino ratkaisee. Kisaan voi osallistua virallisella punnitustodistuksella. Lisäksi voi kertoa mistä, milloin ja millä välineillä kala on saatu saaliiksi. Kaikki kalastukseen liittyvät tarinat ovat kiinnostavia.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

 

 

kirre1.jpeg

Ellen Ranta-Ylitalo ja kovan työn jälkeen saalistettu kirjolohi. Pikkuveli Aaron mittailee vierestä punalihaista. Kuva: Urpo Ranta-Ylitalo.

 

Kirre vei virvelin kädestä

 

Koivuselällä elettiin elokuun lopulla jännittäviä hetkiä. Suorastaan draamaa.

Urpo Ranta-Ylitalo oli lastenlastensa Ellenin (8) ja Aaron (4) kanssa kalassa. Molemmilla oli virvelit ja ukki itse airoissa. Tarkoitus oli pyytää ahventa, mutta syönti oli huono, ja lapsia alkoi jo vähän pitkästyttää koko touhu.

- Virveli roikkui välillä aika rennosti kädessä ja taisi olla jo huolettomasti polvien päälläkin. Sanoin pari kertaa Ellenille, että pidähän kiinni tiukemmin, jos sattuu isompi kala nappaamaan, Urpo kertoo.

Kalastus jatkui aikansa ja väsy lisääntyi. Mentiin jo syvänteen kohdalla ja veneen alla oli 12 metriä vettä. Ukki muistutti otteen tiukentamisesta taas uudelleen. Ellen vakuutti, että hän ehtii kyllä toimimaan, jos kala nappaa.

- Juuri kun pääsin sanomasta, kala tarttui ja koko virveli lensi järveen. Ei ehtinyt tyttö enkä minäkään tekemään mitään. Sinne meni, eikä kiinni saatu.

Siinä vaiheessa ei ollut tietoa mikä otus kalavehkeet vei mennessään. Urpo vaihtoi toiseen virveliin raskaan lusikan ja alkoi heitellä.

- Yritin sillä tavalla osua siimaan, mutta ei kuulunut mitään.

Sitten lapset huusivat, että pinnassa näkyy kalan väryä. Ja totta tosiaan, noin viiden minuutin kuluttua kalaan saatiin näköyhteys.

- Yritin sitä haavilla kaksi kertaa, mutta kala ui välillä veneen alle, sukelsi piiloon ja virveli meni perässä.

Lopulta kalasta tehtiin uusi havainto kauempana, noin 50 metrin päässä veneestä.

- Näin, että kala oli pinnalla maha ylöspäin. Se oli väsynyt, kun veti virveliä perässään.

Urpo kaappasi kalan haaviin ja silloin huomattiin, että Ellen oli saanut kirjolohen.

- Rannalta oli jo kiikaroitu, että meillä on siellä jokin tilanne päällä. Epäiltiin, että lakki olisi kalastajalta lentänyt järveen ja sitä naarataan. Mutta meillä oli vähän paremmat tuomiset järveltä, ylpeä ukki kertaa tapahtumia.

Kirjolohi otti syvälle keskikokoiseen mustaan lippaan, jossa oli keltaiset pilkut. Painoa oli 1,2 kiloa ja se kertoo, että kirjolohi oli tämän kesän istukas.

Kirjolohi savustettiin ja maistui kuulemma erittäin hyvältä. Turha edes mainita, mutta saalis nosti kalastusinnostusta nuorison keskuudessa merkittävästi.

 

kirre3.jpeg

Punnituspaikalla kirre paljastui kesän 2020 istukkaaksi. Kuva: Camilla Ranta-Ylitalo.

 

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


 raunoposio

Kirjolohi pani hanttiin ja sai pahat arvet. Kuva: Rauno Posio.

 

Hauki ja kirjolohi painivat Ahmaselällä

Kalastaja ei koskaan tiedä mitä pyyntireissulla eteen tulee. Veli ja Rauno Posio saivat todistaa heinäkuun lopulla hauen ja kirjolohen kamppailua lähietäisyydeltä Ahmaselällä.

- Oltiin laskemassa verkkoja, kun näimme veneestä noin kahdeksan metrin päässä pintavedessä yli metrin mittaisen hauen. Sen selkäeväkin oli noin 35 senttiä. Suussa sillä oli poikittain kirjolohi, jota se puijuutti kovasti, Rauno Posio kertoo.

Miehille tuli kiire. Varovasti edeten vene lipui hauen lähelle. Kun muuta lyömäasetta ei löytynyt, Rauno Posio kumautti haukea airolla.

- Iskin minkä rahkeista lähti ja osuin, mutta en päähän.

Hauki päästi irti lohesta ja ui hetken aikaa pystyasennossa suu auki.

- Sitten se polski menemään. Myös lohi katosi.

Miehet harmittelivat saaliin menetystä ja erityisesti haavin puuttumista. Mutta tarina ei päättynyt vielä siihen.

- Kun menimme kokemaan verkkoja muutaman tunnin kuluttua, lohi kellui pinnassa. Se sai sen verran siinä ottelussa siipeensä, ettei selvinnyt enää hengissä.

Posio kuvasi kirjolohen vammat rannassa ja ne olivatkin vaikuttavat.

- Puremajäljestä näkee, että hauen leukojen väli oli 12 senttiä. Kaikki kävi niin nopeasti, ettei tajuttu eikä ehditty ottaa videota, Rauno Posio manailee.

Kirjolohi otettiin talteen, suolattiin ja syötiin hyvällä ruokahalulla.

Olisiko tämä kesän kalajuttu. Saa toki panna paremmaksi.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

kirjolohet2020c.JPG

Kirjolohet istutettiin neljään eri kohteeseen myöhään iltapäivällä keskiviikkona 26.6.2020.

 

Hyviä ja ikäviä uutisia

 

Ensin hyvät uutiset. Lehtiniemen kalastuskunnan uusi lupajärjestelmä on otettu hyvin vastaan ja se on toiminut erinomaisesti. Tähän mennessä lupia on lunastanut jo yli 120 kalastajaa.

- Se on hieno luku ja kesä on vasta puolivälissä. Kaksi kolmasosaa luvista on ostettu kalastuskunnan nettisivujen kautta ja kolmannes on lunastettu Posion SEO -asemalta, vahvistaa kalastuskunnan puheenjohtaja Keimo Lehtiniemi.

Uusi lupamalli, jossa kalastuskunta luopui muovisista pyydysmerkeistä, on otettu tyytyväisenä vastaan. Vastaavan päätöksen teki aiemmin esimerkiksi Metsähallitus.

- Päätös yksinkertaistaa lupajärjestelmää on osoittautumassa onnistuneeksi. Kiitosta on tullut erityisesti nettimyynnin helppoudesta.

- Olen saanut myönteistä palautetta myös siitä, että lupakausi on nyt vain kalenterivuosi kerrallaan.

Kalastuskunta muistuttaa, että yhteystiedot pitää olla aina kunnossa. Niiden perusteella tarkistetaan, ovatko luvat voimassa. Seisoviin pyydyksiin kuten verkkoihin on jokaiseen jataan merkittävä kalastajan yhteystiedot. Viehekalastajalla luvat pitää olla mukana.

Myös henkilötodistus on syytä pitää kalastettaessa mukana. Kalastuksenvalvojat varmistavat siitä esimerkiksi mahdollisen ikävapautuksen alle 18- ja yli 65 -vuotiaiden osalta.

- Kalastuslaki on vaatinut yhteystiedot kaikkiin pyydyksiin jo monta vuotta, muistuttaa Lehtiniemi.

Kestävä kalastus kunniaan

Sitten ikävät uutiset. Kalastuksenvalvojien tietoon on tullut, että kirjolohi-istutusten osalta on ilmennyt toimintaa, jota ei voida hyväksyä.

On ilmeistä, että ainakin yhdessä istutuskohteessa on kalastettu erilaisilla pyydyksillä heti kun istuttajat ovat poistuneet paikalta. Kalastus on tapahtunut istutuspaikalla mahdollisesti verkoilla tai suoraan rannalta.

- Selvitämme tapahtumaketjua parhaillaan. Alustavat tiedot ovat huolestuttavia. Mikäli asiaan ei saada selvyyttä, kalastuskunta lopettaa kaikki istutukset kyseisellä vesialueella toistaiseksi. Tällainen toiminta on täysin tuomittavaa, Lehtiniemi alleviivaa.

Kalastuskunnan vuosikokouksessa pohdittiin, minkälaisia rajoituksia kirjolohi-istutuksille asetetaan. Esillä oli esimerkiksi muutaman päivän rauhoitusaika ja saaliskiintiöt. Kokous päätti kuitenkin olla asettamatta rajoituksia.

- Kysymys on luottamuksesta. Siitä, että yhteisillä kalavesillä käyttäydytään asiallisesti ja noudatetaan kestävän kalastuksen periaatteita. Nyt niitä on todennäköisesti rikottu karkealla tavalla.

- Jos joudumme lopettamaan istutukset alueelle, siitä kärsivät kaikki alueen kalastajat, myös ne, jotka noudattavat hyviä tapoja. On myös harkittava, että valvontaa lisätään istutuskohteissa merkittävästi.

Lehtiniemen kalastuskunta on pahoillaan tapahtuneesta johon osakaskunta ei ole osannut varautua. Valvojat toivovat havaintoja kirjolohien pyynnistä istutuspäivältä 24.6. 2020 alkuillasta.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

valvonta4.jpg

 

Kalastajat tyytyväisiä kalastuksenvalvontaan

 

Kalatalouden Keskusliiton viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan kalastuksenvalvonta on Suomessa laadukasta. Kalastajat antoivat kalastuksenvalvonnan asiakaspalvelutilanteista yli kahdeksan keskiarvot. Kalastuksenvalvonnan päävastuu Suomessa on kalatalousalueiden ja osakaskuntien valtuuttamilla kalastuksenvalvojilla.

Kalatalouden Keskusliitto keräsi loppuvuodesta 2019 kalastajilta asiakaspalautetta kalastuksenvalvojista. Kyselyyn saatiin 100 vastausta. Kahdessa kolmasosassa kohtaamisista kalastuksenvalvojan toimeksiantajana oli ollut osakaskunta tai kalatalousalue. Niiden lisäksi kalastajat olivat kohdanneet Metsähallituksen erätarkastajia, poliiseja ja merivartioston valvomassa kalastusta.

Kalastuksenvalvonta on asiakaspalvelutyötä ja mukavan luontoharrastuksen parissa aikaa viettävän kalastajan lupien tarkastaminen tehdään ystävällisesti ja asiantuntevasti. Kyselyn tulosten mukaan kalastajat olivat kohtaamisiin kaikin puolin tyytyväisiä. Kalastuksenvalvonnan ystävällisyys sai kalastajilta arvosanaksi 8,7 ja asiantuntevuus 8,2.

– Yli kahdeksan keskiarvot asiakaspalvelutilanteissa kertovat toiminnan laadukkuudesta, toteaa järjestöjohtaja Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitosta.

Monet vastaajista eivät olleet kohdanneet kalastuksenvalvojaa vuonna 2018, eivätkä muulloinkaan. Sanallisen palautteen antaneista moni toivoi painokkaasti lisää kalastuksenvalvontaa.

Kalatalouden Keskusliitto on lähes kymmenen vuoden ajan aktiivisesti kouluttanut uusia kalastuksenvalvojia. Kaikkiaan kokeen on tähän menneessä suorittanut hyväksytysti 3561 henkilöä. Aktiivisesti toimii tällä hetkellä noin 2800 kalastuksenvalvojaa.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

Kirjolohet saapuivat – paino 1,3 kiloa


Tämän kesän velvoiteistutukset ovat alkaneet Lehtiniemen kalastuskunnan vesillä Ylä-Suolijärvellä. Ensimmäisenä järveen ehtivät kirjolohet.

- Virkeitä näyttävät olevan. Painoa kaloilla on 1,260 kiloa, vahvisti tuotantojohtaja Mika Pylväs Voimalohi Oy:stä seuratessaan istutuksia Lehtiniemessä. Lue tarkemmin TIEDOTTEISTA.

kirjolohet2020.JPG

 

 

                                            TÄRKEÄ TIEDOTE

 

              UUDET KALASTUSLUVAT VUODELLE 2020

 

Lehtiniemen kalastuskunta luopuu perinteisistä muovisista pyydysmerkeistä vuodesta 2020 alkaen. Vastaavan päätöksen on tehnyt esimerkiksi Metsähallitus.

Tärkeintä on huomata, että kun pyydysmerkkejä ei enää luvan oston yhteydessä jaeta, jokaisessa PYYDYKSESSÄ (esimerkiksi jokaisessa verkkojatassa) on oltava kalastajan YHTEYSTIEDOT. Niiden perusteella kalastuksenvalvojat selvittävät onko kalastuskunnan lupa ostettu ja voimassa. Viehekalastuksessa luvat on oltava kalastettaessa aina mukana kuten tähänkin saakka.

Jos pyydyksessä ei ole yhteystietoja, kalastuksenvalvojalla on oikeus takavarikoida pyydys.

Tässä keskeiset ohjeet uuteen lupajärjestelmään:

1. Valitse viereisen alasivun ”Kalastusluvat” luettelosta lupa / luvat, jotka lunastat.
2. Maksa lupa / luvat verkkopankissa kalastuskunnan tilille FI48 5359 0150 1233 19.
3. Merkitse viitetietoon: nimi, yhteystiedot, ostetut luvat, osakkailta tilan nimi ja rek nro.
4. Tulosta itsellesi kuitti tai ota siitä kuva kännykkään ja pidä mukana kalastettaessa.
5. Merkitse vesillä kaikkiin pyydyksiin omat yhteystiedot.
6. Muista valtion kalastonhoitomaksu.

Lupahinnat säilyvät ennallaan. Luvat ovat voimassa vuoden kerrallaan. Kalastuskunta luopuu aiemmin käytössä olleesta kolmen vuoden lupajaksosta.

Luvat voi ostaa kalastuskunnan verkkosivujen lisäksi myös Posion SEO-asemalta. Pitkään Lehtiniemessä lupia myynyt Väinö Laine on lopettanut lupien myynnin.

Esimerkkejä luvista ja pyydysyksiköistä:

Osakkaat: 1py, 2 euroa
- yksi verkko, 30 m pitkä / 3 m korkea = 1py = 2 euroa
- 8 verkkoa, 30 m / 3 m = 8py = 16 euroa
- pitemmille ja korkeammille verkoille on lunastettava lisäyksiköitä ohjeen mukaan

- viehelupa, henkilökohtainen, 5,-

Ei-osakkaat: 1py, 4 euroa
- yksi verkko, 30 m / 3 m = 1py = 4 euroa
- 8 verkkoa, 30 m / 3 m = 8py = 32 euroa

- viehelupa, hinta keston mukaan, katso "kalastusluvat"

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 kalakisa2020A.JPG

Saamamies, palkintoverkot ja leveä hymy. Asko Revonmäki voitti kalakisan kahdessa sarjassa. 

 

Lehtiniemen kalastuskunta luopuu pyydysmerkeistä

 

Lehtiniemen kalastuskunta luopuu muovisista pyydysmerkeistä kesästä 2020 alkaen. Kaikki luvat voidaan uudistuksen yhteydessä samalla lunastaa kalastuskunnan nettisivuilta. Uudesta toimintamallista päätettiin yksimielisesti kalastuskunnan vuosikokouksessa. Kalastusluvan olemassaolo tarkastetaan jatkossa pyydyksessä olevasta yhteystiedosta. Lue vuosikokouspäätöksistä tarkemmin alasivulta TIEDOTTEISTA.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

suolijärvi_9.JPG

 

Suolijärvi alarajalle - Luksua kiinni

 

Yli-Suolijärven vedenpinta hipoo pohjalukemia. PVO Vesivoima on laskenut altaan lähelle luvan mukaista alarajaa, mikä on 242,60 metriä merenpinnasta. Ajankohdan keskimääräinen vedenkorkeus aiempina vuosina (243,00) alitettiin 20. huhtikuuta. Lue lisää TIEDOTTEISTA.

Seuraa tästä Ylä-Suolijärven vedenkorkeuden muutoksia:

http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/65/l653931001y/wqfi.html

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

suolijärviraine.jpg

Tällä mittauspisteellä oli lunta 85 senttiä. Kuva: Raine Revonmäki.

 

Yli-Suolijärvelle avattiin lumilinja

 

PVO Vesivoima ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat avanneet uuden virallisen lumenmittauslinjan Lehtiniemeen Yli-Suolijärven valuma-alueelle.

Neljä kilometriä pitkä mittauslinja sijaitsee Särkelän Palokannaksella lähellä Riavaaraa. Paikan määritteli hydrologisilla perusteilla ELY-keskus.

Mittauksia lumilinjalla tekee Raine Revonmäki. ELY-keskus koulutti Rainen tehtävään maaliskuussa ja luovutti tarvittavat välineet. Mittauksessa tarvitaan esimerkiksi ominaispainopuntari ja vaaka.

- Mittaan linjalta lumen painon kahdeksasta eri pisteestä ja niistä kohdista saadaan lumen vesiarvo. Lumen syvyys mitataan reitiltä 80 kertaa erilaisista maastonkohdista. Jokaisessa kohdassa mittatikku isketään maahan kolme kertaa ja niiden keskiarvo valitaan. Tikkua pitää siis naputella maahan kaikkiaan 240 kertaa, Raine tarkentaa.

Raine hiihtää reitin metsäsuksilla, vaikka joitakin osuuksia voisi ajaa myös moottorikelkalla.

- Tuisku tarttuu helposti kelkan jälkeen eikä se silloin kinostu luonnollisesti. Pitäisi kahlata jäljeltä sivummalle. Parempi on hiihtää reitti metsäsuksilla päästä päähän.

- Kyllä se on päivän savotta, kun illalla vielä kirjaan tiedot tietokoneelle ja lähetän tulokset ELY-keskukselle, PVO Vesivoimalle ja Hydrodatalle.

Mittaus tehdään valtakunnallisesti aina kuukauden 16. päivä kaikilla mittauspisteillä ympäri maata.

- Maanantaina 4. toukokuuta tilasin vielä ylimääräisen mittauksen, koska haluamme ajantasaista tietoa lumitilanteesta ja vesiarvoista säännöstelyä varten, PVO Vesivoiman ympäristöpäällikkö Aaro Horsma kertoo.

Raine kiinnostui tehtävästä heti kun häntä siihen kysyttiin.

- Kaikki erikoinen kiinnostaa. Joka kevät on tullut käytyä vesipintoja kurkkimassa tuossa Kuivassalmessa, ja nyt siihen saa aivan uuden ulottuvuuden, Raine perustelee.

 

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

askon_hauki.jpg

Matkalla puntariin. Kuva: Urpo Ranta-Ylitalo.

 

Kalakisa kiristyy ja puntarit punaisella

 

Lehtiniemen kalastuskunnan kalakisa järjestetään aina vuosikokousten välisenä aikana. Nyt kun vuosikokous jouduttiiin siirtämään koronarajoitusten vuoksi, kisa jatkuu kunnes kokous voidaan pitää ja palkinnot jakaa. Kilpailusarjat ovat hauki, taimen ja siika. Lisäksi arvotaan yksi palkintoverkko kaikkien osallistujien kesken. Kilpailuun on tullut selvästi aiempia vuosia enemmän kaloja. Jatketaan samaan malliin!

 

pilkki1.JPG

 

Kevätpilkilläkin pitää noudattaa ohjeita


Elämme historiallisia aikoja. Korona muutti useimpien kalastajien kevään ja kesän suunnitelmia. Niihin on nyt vain sopeuduttava.

Moni viettää aikaa kesämökeillä ja kalastelee lähivesillä. Paikallisille se on toistaiseksi sallittua, mutta matkan päästä siihen tulee rajoituksia. Puhtaasta luonnosta nauttiminen lienee se, josta kuitenkin viimeiseksi tingitään.

Kalastuskunnan vuosikokous jouduttiin siirtämään koronan aiheuttamien rajoitusten vuoksi. Uusi ajankohta ei ole tätä kirjoitettaessa tiedossa. Se voi mennä pitkälle kesään.

Mutta kireitä siimoja niille, jotka kevätkeleistä voivat pilkkijäillä nauttia. Muistakaa turvavälit pilkilläkin.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

IMG_20200315_142229.jpg

Terveisiä Liittoselältä. Osallistumme kalakisaan. Kuva: Raine Revonmäki.

 

 

VUOSIKOKOUS SIIRTYY

 

Valtioneuvoston 16.3.2020 tekemien linjausten johdosta

Lehtiniemen kalastuskunnan osakkaiden vuosikokous siirtyy

pidettäväksi myöhemmin keväällä. Myös jakokunnan kokous

siirtyy samasta syystä.Hallitus linjasi, että yli 10 henkilön

kokoontumisista tulisi luopua. Kokouksen uudesta ajankohdasta

ilmoitetaan näillä sivuilla myöhemmin.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

Vesiarvot korkealla - kevät vielä arvoitus

 

Lunta on Suolijärvellä nyt paljon. Myös lumen vesiarvot ovat korkealla, mutta kevään sulamisvesien määrän ennustaminen on vielä vaikeaa.

-  Ollaan vuodenaikaan nähden keskimääräisen vedenpinnan yläpuolella. Kevätkuopan syvyys riippuu Suomen ympäristökeskuksen tulovirtaamaennusteista. Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida tarkemmin kevätkuopan tasoa, luonnehtii ympäristöpäällikkö Aaro Horsma PVO Vesivoimasta.

https://posio.eu/lehtiniemi/images/kalastuskunta/Yli-Suolijarven_saannostelysta.pdf

Koillissanomien haastattelussa Horsma muistutti, että kevättulvan korkeus riippuu sulamisajankohdan säätilasta. Jos silloin on sateista, tulvat voivat olla suuria.

- Jos on sateetonta, aurinko paistaa ja lehdet kasvaa puihin, voi tulva hyytyä pieneksikin, kuten kävi keväällä 2018, Horsma huomautti.

Suolijärven vedenkorkeus oli tammikuun lopussa vajaan puoli metriä ylempänä kuin 30 vuoden keskiarvo. Vuosien 1960-2019 ajalla ollaan vaihteluvälin ylärajalla.

Seuraa tästä Ylä-Suolijärven vedenkorkeuden muutoksia:

http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/65/l653931001y/wqfi.html

 

 

Posion ATK-Palvelut Pasi Revonmäki